Riekkokankailla Kaldoaivissa
Riekon pyynti reissu Utsjoen Kaldoaiviin Jukan kanssa 26.9.-30.9.Reissu oli oikein onnistunut kaikkinensa muuten, mutta keskimmäinen, Vindi, teki katoamistempun 28.päivä. Käytännössä Vindi ajautui ajon seurauksena hieman kauas isännästä, eikä löytänyt enää takaisin. Tutka petti, yhteys katkesi kukkulan laella eikä muodostanut yhteyttä enää. Metsästelyn lomassa etsintää tuloksetta. Rita ja Inari metästeli hurjia päivä kilometrejä ja illat oli väsynyttä sakkia. SU kotimatkalle kolmen koiran sijasta kahdella. Kotona perhe murheen murtamana, kun Vindi ei tullut kotiin. Onhan se perheen monipuolisin koira. Vanhin poika aloittelee metsästystä ja Vindin valitsi itselleen, Riikka näyttelyistä innostu Vindin kanssa ja valjakkohiihtohommissa perheen koirista voimakkain veturi.
Meni päivä ja toinenkin. Vindistä ei mitään. Kyllä mietittiin mitä kävi. Oli kotkaa ja hirvi lehmää, kylmyyttä ja nääntymistä ajatuksissa. Riikka ei tuntunut menettävän toivoa, kovalla purukalustolla varustetulle Vindille oli just tullut kasa vahvaa purentaa vaativia luita niin pikkuisen taikauskoisena oletus ja toivo, että tottakai se ne tulee syömään.
Sitten se soitto tuli. Maanantaina 1.10. Joku metsästäjä oli Petsikon levähdyspaikalla tehnyt lähtöä, kun huomannut Vindin konkoilevan ojasta penkalle ja pyrkinyt matkaan. 4 päivän vaellus oli päättynyt. I-Pentueen Ipan omistaja Mikko oli gukkevaarissa Vindiä etsimässä ❤️ ja sitä kautta sujuvasti löytäjä vei Vindin Mikolle ja sieltä matka jatkui Sodankylään Jukalle, jossa Vindi jatkoi "Ruskaretkeään" keskiviikkoon 3.10. saakka, kunnes tuli kotiin. Voi sitä jälleen näkemisen riemua. 🤗 Alla kuvassa Vindi Junkkarin aikaan kuvattuna.
Perheen vanhimmalle pojalle Vindin löytyminen oli iso asia. Ei jääny yhteinen metsästelyn aloitus ekaan syksyyn.
Erityisen yllättyneitä olimme siitä somen ja tuttujen sekä puolituttujen myötäelämisestä koko katoamisen ajan löytymiseen saakka. Ihmiset todella välitti ja yrittivät kaikin puolin auttaa, yllätyin kaikesta siitä avuliaisuudesta, se piti toivoa yllä ❤️. Paikalliset poromiehet ja eräoppaat, muut metsästäjät sekä Mikolle erityiskiitosta panostuksesta etsintään! 🙏 Emme unohda tätä kyllä koskaan. Kotiutumisen jälkeen Vindi on saanut rutkasti erityiskohtelua ja sen se kyllä tietää. Reissulla joku palikka oli naksahtanut myös kohdilleen, entinen ei-remmikakkaaja kakkaa nykyään myös remmissä 😳
